Koiran hoito ei ole pelkkää ruokkimista ja lenkkeilyä.
Joka ikinen päivä koiran kanssa on havainnointia. Miten koira syö? Miten se liikkuu? Miten leikkii? Kommunikoi? Rentoutuu? Kun koiraa tarkkailee tiukalla silmällä päivittäin, on helpompaa todeta että asiat on hyvin, tai että nyt on joku vialla.
Meillä päivittäisiin rutiineihin kuuluu tietysti ruokailu ja liikunta. Koirat syövät kerran vuorokaudessa, yleensä illalla. Katson vieressä kun koirat syövät; miten ne syövät ja kuinka paljon. Ulkoillessa pyrin liikuttamaan koiria eri askellajeissa ja vaihtelevassa maastossa. Erittäin tärkeänä pidän jätteen seurantaa, olen ihan kakkapoliisina lenkillä, koska mielestäni laatu ja määrä kertoo koiran yleisestä hyvinvoinnista. Liikuntaa voi harrastaa myös sisällä, ainakin aivojumppaa ja kaverin kanssa painimista. Juoksuleikit sisällä pyrin pitämään kiellettynä.
Viikottaisiin rutiineihin kuuluu mm. kynsien leikkuu ja koiran tarkempi läpikäyminen. Harjata pitäisi varmasti useammin kuin pari kertaa kuussa, mutta jotenkin se vaan tuppaa jäämään aika vähiin. Suunnilleen kerran kuukaudessa on Armilla hieman inhottavampi hoitohetki; nypin siltä toisesta alaluomesta muutaman sisäänpäin kasvavan ripsen pois. Tämä on perua Armin pentuajalta, jolloin meillä asui 3 kissaa, ja leikkien tiimellyksessä Armi sai kissalta terävää tassua alaluomeensa.
Loppusyksy tuntuu koettelevan meidän koiria. Mulla on sellainen muistikuva että joka syksy on ollut jotain pientä sanomista hyvinvoinnissa...
Tällä hetkellä Armilla on pieni varvasväliongelma. Ei mitenkään vakava, mutta inhottava silti. Toisen etutassun yksi varvasväli punoittaa ja ilmeisestikin aristaa sen verran että välillä pitää roikottaa tassua, tai sitten hienoisesti ontua. Septidinellä olen sitä puhdistellut ja lenkit on olleet nyt hyvin lyhyitä (johtuen myös siitä että meillä on koko ihmisporukka kamalassa flunssassa). Syksy on oikeasti aika haastavaa aikaa koirien tassuille. Meilläpäin on aikakin ehtinyt olla jo maantiesuolaa sekä hiekoitussepeliä teillä. Suola on huono juttu, samoin terävä sepeli. Takapiha on mahdottoman mutainen ja Armilla on tapana ottaa siellä tosi kovia spurtteja ja ruopia ja potkutella. Varpaidenvälistä löytyy välillä mitä ihmeellisimpiä ruohotuppuja, kasoittain hiekkaa, havunneulasia ja mutaa. On kaiketikin muutaman kerran jäänyt koirien varpaiden putsaaminen vähän huonoksi, ja kaiken tämän yhdistelmä on luultavasti aiheuttanut ongelman. Pieni naarmu räpylänahassa, siihen suolaa ja sitten mutakuorrutus. Hautunut ehkä jopa yön yli, ja Voila! valmista tuli! Eli putsatkaa koirienne varpaat PERUSTEELLISESTI jokaisen ulkoilun jälkeen. Samoin kainalot ja nivuset.
Toinen ongelma jonka muistan viime syksyltä on korvat. Armi ja Kerttu ovat kovia nuolemaan toistensa korvia. Se ei sinänsä aiheuta ongelmaa, mutta jos lähtee litimärillä korvilla lenkille tuuliseen pikkupakkaseen niin tuloksena on rohtuneet korvanlehdet. Ei kiva, ei ollenkaan. Kokemusta on. Samoin syksyllä on tärkeää kuivat korvat sisälle tullessa. Meillä ainakin koirat nuohoaa pitkin pientareita ja heinikkoja naama edellä ja usein korvat on ihan märät, ja onpa siellä välillä jotain muutakin kuin kosteutta, korviin voi joutua vaikkapa pieniä siemeniä tai höytyviä.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja nyt tuntuu olevan menossa huonojen sattumien summa.
a) Armilla on kipeä varvas (josta seuraa ->)
b) liikunta on todella vähäistä
c) mulla jäi vahingossa sulamaan kokonainen pussi broilerinsiipiä joten kaikki on syötävä peräkkäisinä päivinä ( = normaalia enemmän luuta)
a+b+c = EI HYVÄ yhtälö. Lievää ummetusta ja hirveitä riehumiskohtauksia sisällä.
Just kun mun piti saada Armi huippukuntoon Helsinki Winneriä varten. Suunnitelmissa oli kiinteyttää loputkin pentupläskit pois ja saada tilalle lihaksia. HÖH. Saapa nähdä kuinka käy. Että lähdetäänkö edes koko näyttelyyn. Jos parannutaan kotikonstein niin ettei Armi onnu ollenkaan ja näyttää suurinpiirtein siedettävälle niin sitten yritettän kisata. Mutta jos joudutaan turvautumaan eläinlääkärin apuun, niin sitten pitää varmaan jättää väliin. En nimittäin missään tilanteessa veisi näyttelyyn"doupattua" koiraa, vaikka osa noista Kennelliiton doping-säännöistä onkin vähän kyseenalaistettavia...
