Sivut

torstai 21. helmikuuta 2013

Kävimme tänään Lahdessa silmäpeilauksessa kolmen koiran voimin, mukana oli Armin ja Kertun lisäksi Aatos. Tulokset olivat ennaltaodotettavat ja hyvät.

Pihapolun Aatos; ei todettu silmäsairauksia
Pihapolun Aurora; ei todettu silmäsairauksia
Villiniityn Adalmiina; Distichiasis todettu (ylimääräisiä ripsiä) 

Armin paperissa ei lukenut vaikeusastetta, mutta käsittääkseni lievä, tai niin ainakin lääkäri suullisesti sanoi. Eikä aiheuta toimenpiteitä. Täytynee varmaan vielä huomenissa soitella sinne klinikalle ja varmistaa tuo vaikeusaste. 

Silloin  kun huomasin (pentuaikana) nuo Armin ylimääräiset ripset, kävin heti eläinlääkärissä värjäyttämässä silmän ja jo silloin todettiin että ripset ei osu itse silmään, eivät hankaa eivätkä hankaloita elämää. Edelleen on vähän epävarmaa että onko ne ripset olleet siinä ihan aina, vai onko ne tulosta Armin ja kissojen leikeistä. Siinä kohdassa josta ripset kasvaa, on nimittäin viiltomainen arpi. Vanhat valokuvat on niin epätarkkoja ettei niistä saa selvää...

Joka tapauksessa taas kolme koiraa on kantanut kortensa kekoon tässäkin tärkeässä terveysasiassa, ja hyvä mielihän siitä tuli :)

Kertulla on ehkä maailman kauneimmat silmät

tiistai 19. helmikuuta 2013

Nella!

Tänään saatiin vieraaksi Nella (Pihapolun Eleonoora). (Kertun) vahingoista viisastuneena lähdettiin ensin lenkille ja metsään juoksentelemaan, ja hienosti sujui :)

Nella on mahdottoman hyvä juoksija ja loikkija!

Koko porukka kirmailemassa
Kerttu auraa tietä pikkusiskolle ja Nella pinkoo perässä minkä kintuistaan kerkeää :)


Lentävä ja möyrivä koiralapsi

Olemme niin iloisia!

Nyt alkoi upottaa :)

Hupsista!
Ja toinen nauraa taustalla :)
 

Ei haittaa, esiin vaan :)

Kerttu the Devil
Kameran sarjalaukaisin on ihan mahtava juttu! Mulla oli niin hauskaa kun katselin noita kuvia ekaa kertaa... :) Ja kuvista päätellen koirillakin on hauskaa! Ainakin Kerttu on mielissään kun sai näin mahtavan juoksukaverin!



Mä en muista että koska viimeksi Kerttu olis päästellyt tuollaisella riemulla! Tuli itsellekin niin hyvä mieli! Että kaikki juoksuhaluiset tänne vaan kisaamaan meidän Kertun kanssa. Nyt löytyi sekin juttu millä Kerttu kesytetään :)

Nellasta huomaa että se on saanut juosta paljon vapaana vaihtelevassa maastossa. Puolivuotias on mahtava pomppukone, nopea ja ketterä.

Loikkaaaa!

Tarkkaavainen

Erittäin ilmeikäs :)
Tulihan sitä sentään napattua muutama yhteiskuva Nellasta ja Armistakin.

Mamman kanssa samoilla hajuilla

Tyyppi ei oo moksiskaan lumesta :)

Juoksevasta pihakoirasta on kyllä eleganssi kaukana :)
Kertulle meinasi muutaman kerran tulla tiukka paikka, mutta niistä pienistä kahnauksista selvittiin oikein mallikkaasti. Nella on ihan älyttömän hyvä lukemaan muita koiria, ja käyttäytymään sitten sen mukaisesti. Samaa kommenttia on kotiväki kuulemma saanut aiemminkin. Tosin välillä Nellaankin pisti pieni uhmahenki ja se kävi ihan tahallaan härkkimässä Kerttua ja kokeilemassa rajoja :)

Kerttu antaa pahaa silmää

Samoilla namiapajilla

Ihan pikkaisen ehti myös poseerata.

Melkein tunnin riehumisen jälkeen tultiin sisälle ja sekin sujui. Vauhtia oli kyllä edelleen kovasti, ja kuvaaminen aikas lailla haasteellista. Hetkeksi malttoi kyläilijä kuitenkin asettua, että muutama kuva saatiin otettua.

Erilainen nuori
Mun mielestä Nella näyttää kyllä ihan pihakoiralle, mutta on häntä kovasti muunkin rotuiseksi veikattu, mm. kääpiöpinseriksi, chihuahuaksi, russeliksi ja portugalin podengoksi. Nella on kuitenkin hienosti oma itsensä ja oman näköisensä, ihan mahtavan reipas, sosiaalinen, älykäs ja kaikin puolin viehättävä pihisneiti.  Nella on täysin "normaali" eikä mitään merkkejä vaikeasta alusta tai vesipääepäilystä ole. Nellalla on ihan erityinen paikka meidän sydämissä ja edelleenkin meinasin kutsua sitä koko ajan Snadiksi :)

Söpönen :)

Lutunen

ILOINEN!
Joka kerta kun edes vilkaisen tuota viimeistä kuvaa, hörähdän ihan tahtomattani :)

Kiitos kun kävitte Nella, Tuula, Mika ja Jukka!

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Mummojuttuja :)

Mielenkiintoisia uutisia! Jos kaikki sujuu niinkuin on suunniteltu, tulee Armista parin kuukauden kuluttua mummi :)

Nimittäin;

Pihapolun Akseli "Touko" & Dekkarin Lucy Eyelesbarrow "Lucy" tapasivat romanttisissa merkeissä eilen ja ymmärtääkseni vielä tänäänkin. Parin ensitapaaminen oli jo viikonloppuna mutta minun nähteni juoksu ei vielä silloin ollut oikeassa vaiheessa, eikä tulostakaan syntynyt. Välipäivän jälkeen tilanne oli ihan toisenlainen ja alkukeväästä saamme toivottavasti suloisia vauvauutisia. Tsemppiä Lucylle ja Mirjalle odotukseen!

Armi otti vähän tuntumaan tuohon mummoiluun, kävimme nimittäin eilen Elimäen hoivakodissa tervehtimässä mummiani sekä muita asukkeja ja henkilökuntaa. Armi käyttäytyi just niin hyvin kuin osasin odottaakin, antoi mummujen silitellä ja rapsutella, puhdisti lattiat lounaan rippeistä ja kerjäsi makupaloja :) Taas tuli mieleen että tällainen koira on kyllä ONNI! Kerttu olisi haukkunut asukkeja, purrut rollaattoria ja pyötäruolia, lymyillyt nurkissa tai jaloissa eikä varmasti olisi antanut kenenkään kumartua yllensä rapsuttamaan itseään.

Onneksi mulla on kaksi niin erilaista koiraa, molemmissa puolensa! Kukaan ei nimittäin oo niin hyvä kotikainaloinen kuin Kerttu!

perjantai 1. helmikuuta 2013

Mekin mejäillän!

Ilmoittauduimme Kertun kanssa mejän alkeiskurssille. Mejä lyhenteenä tarkoittaa ihan virallisesti metsästyskoirien jäljestämiskoetta, mutta me siis mennään vasta opettelemaan. Kyseessä on siis maastoon tehty verijälki jota koiran tulisi seurata joko maavainulla tai ilmavainulla.

Kurssi järjestetään Lahdessa Mustin Kerhon toimesta huhtikuun puolessa välissä. Lauantai alkaa luennolla ja teorialla, jonka jälkeen käydään tekemässä jäljet maastoon sunnuntaita varten. Sunnuntaina koirat ajavat jokainen oman jäljen ja kouluttaja neuvoo ja analysoi koiran työtä.Voi hurja että mä odotan mielenkiinnolla!

Mä olen jo pitkään halunnut aloittaa Kertun kanssa jonkun ihan oman jutun, meidän kahden yhteisen ja ikioman. Armin kanssa kun käydään näyttelyissä ja muutenkin tapaamassa vieraita koiria ja ihmisiä, mutta kun nuo aktiviteetit ei vaan passaa Kertulle. Mejä voisi olla sellainen laji jossa Kerttu saa tehdä työtä ja suorittaa lähestulkoon yksin, paineistumatta vieraista koirista (vieraat ihmiset siedetään jo ihan kivasti). Toki olen ajatellut että myös Armi saa osansa tästäkin harrastuksesta, mutta pääosin pyhittäisin sen kuitenkin Kertulle :)

Tällä nenällä luulisi metsästä löytyvän jälki jos toinenkin :)