Sivut

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Muotokuvaamisen sietämätön vaikeus

Ota nyt noista likoista sitten hienoja muotokuvia, kun ne ei meinaa yhtään olla yhteistyökykyisiä...





Tämän parempaan ei vaan pysty...

Vielä vaikeempaa se oli kivellä istuen...

Voi apua minkä näköset tytöt...

Aikamoisen tahkoomisen jälkeen sain muutaman kuvan onnistumaan, ei nääkään nyt mitään "perinteisiä" muotokuvia ole, mutta sanotaanko vaikka että luonnemuotokuvia :)

Villiniityn Adalmiina

Pihapolun Aurora
Eipä sillä, ei minusta itsestänikään ole koskaan saatu otettua sellaista (muoto)kuvaa johon voisin sanoa olevani tyytyväinen...

4 kommenttia:

  1. Mainion kuvasarjan olet saanut! Likat näkee ja kuulee jotain kameraa paljon kiinnotavampaa ;)

    Kiinnitin nyt huomiota Kertun muhkeaan rintakehään. Ei todellakaan mikään kapeasorttinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä mua itseänikin vähän nauratti kun kattelin kuvia... kuvaustilanteessa olin lähinnä tuskastunut :)

      Kerttu on tyyppiesimerkki hitaasti kehittyvästä pihakoiran rungosta. Se on levinnyt tässä viimeisen puolen vuoden aikana ihan eri muotoiseksi. Ja koirahan on siis kohta 4 vuotias. Ja se on nimenomaan muodokas tuosta etuosasta, takaosa on edelleen hoikka. Toisaalta, olipa tässä hetki kun Kerttu oli vähän liiankin tuhdissa kunnossa, sekun nääs oppi kunnolla syömään sen meidän tapakasvatuskoulun jälkeen, ja olin niin onneissani että tilanne meinasi lipsahtaa käsistä...

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos! Ainakin ne tuo meidän koirien persoonat hyvin esille :)

      Poista

Kiitos tassunjäljistäsi!