50 vrk

Täällä meidän pömppis senkun kasvaa vaan :)

Armia ei huvittanut poseerata kameralle, joten ainut kuva tältä päivältä on nyt vaan tällainen. Mutta tästäkin kuvasta näkee miten maha paisuu...

Mietin tässä just yhtenä päivänä että jos Tykkimäen aasialainen roikkovatsasika joutuu vaikka jäämään sairaslomalle, Armi voi ihan hyvin tuurata, eikä kukaan huomaa mitään... =D No, onneksi siihen on vielä hieman matkaa, mutta ei tuo mahanympärys enää paljoa ole vajaa...

Tänään olen järkkäillyt kakenlaista pientä. Pentulaatikko on kasattu ja asennettu paikoilleen olohuoneen perälle sohvan divaaniosan taakse. Muutamana viimepäivänä Armi on ihan selkeästi kaivannut paikkaa jossa petailla ja valmistella pesää. No, tuo pentulaatikko ei vielä ole herättänyt mitään suuria tunteita, Armi kävi siellä kurkkaamassa, mutta Kertun mielestä loota on ihan loistava mylläys ja rellestyspaikka. Eiköhän se Arminkin mieli tästä vielä pikkuhiljaa muutu.

Pesän testausta

Laitoin nyt vielä laatikon pohjalle Ventaa, mutta sitten kun synnytys alkaa niin vaihdan ne kyllä sanomalehteen ja vanhoihin pyyhkeisiin. Ai niin, ja laatikonpohjalle ja vähän ylikin laitettiin pari neliötä muovimattoa, ettei laminaatti kärsisi niin kovasti.

Pentumaito ja Puppyboosteri odottavat valmiina jos niitä tarvitaan. Koska pentue on ennusteiden mukaan suuri, en uskaltanut jättää noitakaan hankkimatta... Ja jos pennuille ei tarvi antaa puppyboosteria tai lisämaitoa, niin Armihan voi sitten ottaa boosteria heti synnytyksen jälkeen vähän piristykseksi. Pentumaitoa juotin Armille viimeksikin muutamana ekana päivänä synnytyksen jälkeen, se maistuu paremmin kuin pelkkä vesi, ja muistaakseni edistää myös nartun omaa maidontuotantoa. Pakkasessa on myös extraherkkua; keitin Eliakselle yhtenä päivänä karjalanpaistilihoja ja otin lihaliemen talteen. Se olkoon Armin ensimmäinen "ateria" synnytyksen jälkeen.

Syömisestä muuten sen verran että Armi syö jo kolmesti päivässä ja yhteismäärällisesti n. 25% enemmän kuin normaalisti. Viimeisellä viikolla täytyy varmaan antaa neljä kertaa päivässä ja vielä vähän pienempiä kerta-annoksia, kun ei tuonne mahaan enää niin paljoa kerrallaan  mahdu. Lihaisat luut pitää jo antaa valmiiksi jauhettuina ja lihan olen vaihtanut melkein kokonaan rasvaan. Puuroa ja kasviksia annan enää ihan satunnaisesti. Ruuan pitää tässä vaiheessa olla  mahdollisimman energiatiheää ja toisaalta myös helposti sulavaa.

Kuumemittari on kaivettu kaapista ja nyt viikonloppuna aloitan lämpöseurannan. Pitäisi vielä piirrellä "haamut" (pentujen värikartat), selvittää kuka eläinlääkäri päivystää, ja sitten voisikin jo alkaa jännittää tosissaan. Laskettuun aikaan on vielä melkein kaksi viikkoa ja toivon että pennut pysyisi mahdollisimman pitkään sisällä. En kyllä edelleenkään oikein jaksa uskoa että Armi jaksaa niitä laskettuun aikaan asti kantaa... En tiedä onko asia suoraan verrannollisia, mutta jos ajatellaan että ihmiset on raskaana 9kk ja koirat 9vk, niin onko viikkoa etuajassa syntynyt koiranpentu verrattavissa ihmilapseen joka syntyy kuukauden ennenaikojaan?

Molemmissa kuvissa näkyy Armin vatsan muotoa. Aika usein huomaan että tuossa vatsansivussa näkyy tuollainen möhkylä, tai siis molemilla sivuilla, mutta tällä puolella paremmin. Viimeksikin Armi oli epätasapaksu, toinen puoli mahasta oli vähän erimallinen. Luulen sen selittyvän sillä, että pentuja saattaa olla pariton määrä ja toisella puolella vatsaa on yksi enemmän. Pennut on muuten jo nyt "valmiita" tai siis niillä on kaikki elimet, raajat ja ohut karvapeite. Nämä viimeiset viikot on varattu yksinomaan kasvulle ja aivojen kehitykselle. Eli mitä pidempään ne mahassa pysyy, sitä isompia ja viisaampia niistä tulee :) Mielestäni sitä vaaraa, että pennuista tulisi liian suuria, ei ole. Jos pentuja olisi tulossa vaan muutama, näin voisi käydä, mutta tällä hetkellä mietin ennemminkin että toivottavasti kaikki mahtuvat kasvamaan tarpeeksi isoiksi selvitäkseen. Jotenkin tämä Armin toinen raskaus on paljon stressaavampaa kuin se ensimmäinen, tai sitten en vaan enää muista millaista se ihan oikeasti viimeksi oli...

Välillä huomaan että Armilla käy mahassa myllerrys, pennut kai jo siellä vähän kääntää kylkeä ja oikoo varpaita. Eilen illalla rapsuttelin Armia mahasta ja pitelin käsiä sen vatsan ympärillä, niin joku sieltä rapsutti takaisin. Voi miten liikuttavaa... :)

Ai niin, meinasi unohtua, Kertulla on debis... se on ollut näissä tunnelmissa jo useamman päivän, en tiedä mikä sitä hiertää...

Masis

Tai no voi kyllä arvailla; Armia ei huvita leikkiä sen kanssa, ja tuleehan Kerttu itse asiassa viikon viiveellä ihan samoilla hormooneilla kun Armikin (tai ainakin melkein)