Isot tytöt saivat tänään laatuaikaa mamman kanssa kun lähdettiin metsälenkille. Pitkästä aikaa oli sateeton iltapäivä niin pystyin ottaa kamerankin mukaan.

Metsässä oli paljon uusia hajuja sitten viime näkemän (haistaman?)

Musta on niin kiva kysyä koirilta aina välillä että...

...KUKA TULEE?!

Tytöt menee joka kerta samaan höplään ja aina tulee yhtä hienoja kuvia ryhdikkäistä koirista ja terävistä ilmeistä :)

Armilla jää välillä ihan muut puuhat kesken kun pitää tarkistaa että jospa sieltä tällä kertaa tulisikin oikeasti joku

Tikku unohtui suuhun kesken kaiken

Ei siis liene vaikea arvata että mikä oli homman nimi juuri ennen kuvaushetkeä...

Jep, Armin lempparia!

Ei ole sellaista metsäreissua ettenkö tällaista valokuvaa ottaisi... =D Ja Kertun vakiokuvat ovat sitten seuraavanlaisia:

Eli juostaan suu auki ja korvat töttöröllä :)

Ja käydään lätäköissä peilaamassa ja hörppäämässä

Ja sitten Kertulla on myös se vakio poseerausasento :)

Tällä kertaa perusjuttujen lisäksi metsässä oli paljon kaikka vastustamattoman ihanaa, ilmeisesti jotain riistan ja pikkujyrsijöiden tuoksua kun tyttäret oli ihan into piukassa kuopsuttamassa milloin mitäkin kannonkoloa, puunjuurakkoa, lehtikasaa tai muuta paikkaa... Sammaleet vaan pöllysi, hännät pyöri propellina ja koirat vingahteli, tuolla täytyy olla jotain ihanaa!

Olen muutaman kerran jo saanut kommenttia että Armi näyttää tosi hyvälle, ei siis ollenkaan riutuneelle ja tyhjiin imetylle äitikoiralle... Pari hyvää kuvaa sain otettua Armista, päätelkää itse ja kertokaa minullekin että mille se näyttää...?

Jos noita tissejä ei oteta lukuun niin mun mielestä aika hyvälle! Armi on saanut ihan hirmusti ruokaa ja hurjasti liikuntaa, ja on mun mielestä ihan toisenlaisessa kondiksessa kuin viimeksi tähän aikaan pentujen jälkeen. Meillä on vielä puolitoista kuukautta aikaa sulauttaa nuo tissit tuonne mahan alle piiloon ennen Helsinki Voittajaa. Vähän kyllä tuntuu että otin aikamoisen riskin ilmoittaessani Armin sinne, mutta saas nyt nähdä kuinka käy...

Kerttu on niin pöljä ja kouluttamaton että se ei osaa pysyä istuallaan viittä sekuntia kauempaa, tai siis edes sen aikaa että pääsisin peruuttamaan tuon pitkän objektiivin vaadittavat kaksi metriä ja ehtisin sitten vielä otta kuvankin. Armihan pönöttää vaikka maailman tappiin asti namia odotellessa, mutta jotta sain edes yhden poseerauskuvan tytöistä yhdessä, piti  mun kahlita ne kantoon...

Mun muruset :)

Tänään taas poseerattiin, 9vk kunniaksi ja se sujui hyvin :)

Murre

Pimu

Nella

Nää jäljelle jääneet tyypit sekä ihastuttaa että vihastuttaa mua vuorotellen. Vai pitäsikö sanoa jälkeenjääneet tyypit... =D

Murre on tosi taitava näissä hassuissa ilmeissä :)

Murre on muutenkin ihan gansteri, se kurmottaa kaikkia tyttöjä täällä ihan kybällä!

Murre ja Pimu

Tytötpä sitten päätti yhdistää voimansa ja pistää kerrankin tuon koltiaisen ojennukseen.

Suunnitelma on seuraavanlainen...

Hyökkää sä sieltä niin mä yllätän täältä

GirlPowerilla pärjää, poikabakteerit tyrmätty!

Kerttukin on nyt vähän ryhdistäytynyt ja ainakin yrittänyt laittaa kakaroita ojennukseen.

Murre halaa ja suukottaa :)

Nella ja Kerttu

Mitähän kummaa se Kerttu sitten tekee kun kaikki lapset on laitettu maailmalle...?! Sen elämään tulee varmasti suuri musta aukko ainakin hetkeksi. No onneksi Edi ja Ronda asuu tässä ihan lähellä niin päästään tarvittaessa kylään. Ja Toukoa unohtamatta.

Kävin tänään moikkaamassa Rondaa ja voi hyvänen aika miten suloinen se edelleen on. Vein Rondalle vähän Kertun vanhoja vaatteita, koirarukka kun tuppaa vähän palella tallihommissa. Nyt sillä on sopiva villapusero ja toinen vähän isompi odottamassa, sekä toppamantteli. Oli mukava huomata että miten hyvin Ronda on soputunut ja oppinut talon tavoille. Kissasta on tullut ihan bestiskaveri :)

Ronda 9vk

Armi 9vk

Oisko äidissä ja tyttäressä samaa näköä??

Luojan kiitos huomenna on lauantai ja Murren reppu on pakattu valmiiksi. Tuolla pojalla on niin paljon energiaa, mielikuvitusta ja "älykkyyttä" että oikein mielelläni laitan se jo Aatoksen kaveriksi. Tämän päivän uusin juttu on sohvalle kiipeäminen. Aamulla huomasin että pennut olivat maistelleet kameran usb-piuhaa ja mun pankkiavaimia. Päivällä käänsin hetkeksi selkäni ja nyt läppäristä puuttuu pari näppäintä (onneksi ei mitään tärkeitä).

Kiipeää kuin kissa

En muuten olekaan muistanut kertoa että mitä sinne koiranpoikasten reppuun on pakattu. Royal Caninilta tuli hieno pentupakkaus; todella käyttökelpoisen oloiseen reppuun pakattuna kaksi pussi RC Mini Junioria (á 800g), 2 alekuponkia seuraavaa ruokaostosta varten, ruokakuppi ja koulutusnameja. Capulta pennut saivat matkaansa Nutrolin-pentuöljyä,  Care4Pets monivitamiinitabletteja, vilkkuvalon pantaan, sormihammasharjan, sekä lahjakortin jolla saa tilata nimilaatan kaulapantaan. Noiden lisäksi olen pakannut pupseille mukaan lattialla kusetetun tutunhajuisen turvarätin, paljon erilaisia puruluita (rouhetikkuja, kasvispuruluita, nahkaisia kierteitä, possunsaparoita ja -korvia, kanafilettä, naudan keuhkoa...) ja tietysti leluja (vinkuja ja pehmoja). Niin ja tietysti kattavan pentuoppaan. (Pentuopas for Dummies niinkuin eräs ihana pennunostaja sanoi =D ) Eiköhän noilla pääse elämänalkuun uudessa kodissa :) Että tervemenoa vaan!

Just nyt me ollaan mamman mielestä ihan ihania :)

Mä alan olla sitä mieltä että noi koiranpoikaset ois jo ihan valmista kamaa uusiin koteihin...

Ne kasvaakin niin huimaa vauhtia että kohta ne ei enää ookkaan mitään pentusia, vaan ihan junnuja jo. Ainakin Murre on jo niin isoa poikaa että! Tytöt on vielä sellaisia pennunpallukoita, mutta Murre on junnu.

Pitää syödä että kasvaa

Mun kupit!

Söin jo, kiitos!

Pennut sai taas maistella barffia; naudan rustoja.

Mitäpä me täällä oikein muuta tehdäänkään kuin syödään, ulkoillaan ja leikitään. No sotketaan (paljon) ja nukutaan (vähän).

Yritäppä sitten ottaa noista vauhtiveikoista jotain nättejä ja tunnelmallisia syksykuvia...
Yritin.
Parhaani.

Vauhtia ja suuntia löytyy joka lähtöön!

Nella on niin ketterä että ei jää jalkoihin vaikka välillä meinaa näyttääkin siltä

Pimu löysi eilistä paistoa, tai viime viikkoista... nam!
(viikonvanha rustoluu)

Murre :)

Kerttu jaksaa edelleen leikittää ja juoksuttaa pentuja

Ihan paras leikki, jahdataan kaveria marjapuskan ympäri ympäri ympäri...

Haist nenä!

Että sellaisia kuvia, öhöm. Eipä ole laadulla tai tarkkuudella pilattu. Tällaista kaaosta tuntuu tosiaan tämä meidän elo nyt olevan... Varsinkin kun pikkutyypit keksi että...

...tästä pääsee karkuun!

Pari kertaa olen hakenut lapsia leikkikentältä... Alkuun ne pelästyivät itsekin tuota karkaamistaan ja tulivat pikapikaa takaisin, mutta nyt... no on ihan hienoa että pihakoiranpentu on rohkea, utelias ja itsenäinen, tiettyyn rajaan saakka... En uskalla enää päästää niitä ulos valvomatta, enkä oikein valvonnan allakaan, ainakaan jos olen yksin kotona ja on jo iltapimeää...

Eli sitten rallitellaan sisällä, kuinkas muutenkaan kuin Kertun kanssa.

Kolmen kopla

Meillä on täällä niin r a u h a l l i s t a :)

Kun villeimmät pennut lähti viikonloppuna uusiin koteihinsa, nämä kolme jäljellä olevaa on nyt ihan piece of cake.

Murre & tytöt

Tai no, kyllä noistakin aika hulina ja vilinä tarvittaessa lähtee :) Parin pennun puuttumisen kyllä huomaa, sotkua on paljon paljon vähemmän! Ja pennut ovat jo tosi kivasti oppineet pyytämään ulos. Ja kaikki sisälle tulleet pissit ja kakat on aina samassa paikassa; joko takaoven edessä, tai sitten tuossa portin edessä josta pääsisi muualle taloon.

Koska pennut ovat jo yli 8 viikkoisia, koen asiakseni opettaa niille jo vähän uusia juttuja, tai siis sellaisia asioita joita omissa kodeissa jo harjoiteltaisiin, jos niissä jo oltaisiin. Tänään aamulla otin jokaisen vuorotellen etupihalle pikku hetkeksi hihnaan ja kävimme postilaatikolla asti kävelyllä :) Murrella kävi tsäkä, naapurin Bobi ja Pimu olivat aamulenkillä ja Murre sai tavata molemmat.

Sekä Edi että Ronda ovat kotiutuneet oikein hyvin. Olen soitellut molempien kanssa ja uusi elämä omassa kodissa omien ihmisten ja eläinystävien kanssa on lähtenyt hienosti alulle.

(kuva Nina Siikonen)

 Edi on ihan varmasti kasvanut salaa ihan kauheasti tässä parin päivän aikana! Ei se ollut noin iso ja komea meiltä lähtiessään :) Leikki Remun kanssa sujuu jo hyvin eikä luistakaan tule tappeluita. Oikeastaan Nina sanoikin että Remu tarjoilee Edille leluja ja luita, eikä sitten enää välitäkkään niistä itse jos vauvahauva on niitä suussaan kanniskellut... :)

Rondan maailma mullistui kertaheitolla kun uudessa kodissa on vipinää vähän toisella tapaa kuin täällä meillä. 4 lapsen lisäksi on pitänyt tutustua poneihin, labradori-Rinaan, Pipari-kissaan...

Pieni koira isolla pihalla :)

Ronda tarkkailee poneja

Sylejä löytyy joka lähtöön
(Rondan kuvat Sanna Suursalmi)

Ronda oli ollut jo tallihommissakin tänään; Sannan ruokkiessa poneja Ronda oli leikkinyt heinäkasassa ja pöllytellyt ja pureksinut korsia. Puolivuotiaan ihmisvauvan kanssa Ronda tulee juttuun ihan mukavasti, vaikka onkin todella kiinnostunut samalla tasolla kulkevasta kaverista.


Molemmat pennut olivat nukkuneet yönsä hyvin, ovat rohkeita ja uteliaita, pyytävät ulos tarvittaessa ja ovat kaiketikin hurmaanneet perheenjäsenensä :) Olen kyllä iloinen ja helpottunut että muutto sujui kummankin osalta niin hyvin!

Loppuun vähän söpöstelyä, Pimu kävi sylissä nukkumassa, miten voikaan olla pikkukoiranen näin hellyttävä...

Kuin viimeistä päivää!

Tänään on viimeistä päivää koko lapsilauma kasassa ja meno onkin sitten ollut sen mukaista...

Aamusella käytiin eläinlääkärin lopputarkastuksessa ja jokainen koiranpoikanen läpäisi katsastuksen puhtain paperein (jopa niin puhtain että ELL unohti allekirjoittaa ja leimata yhden pennun paperit...) Tarkastettavien asioiden lisäksi ELL kehui pentuja tosi napakoiksi, sopusuhtaisiksi, reippaiksi. Oikein hyviä pentuja. Pennut matkusti 20min matkan kuin vanhat tekijät, ehkä puoliminuuttia oli vienoa piippaamista molempiin suuntiin, sitten oltiinkin jo ihan hipihiljaa. Kun pääsin kotiin tuli vielä sieltä Nellan klinikalta soitto että englantilaiset asiantuntijat eivät löytäneet tt-kuvista mitään poikkeavaa. Todella loistavaa!

No mitä täällä on viimeisenä päivänä sitten touhuttu... Otettu vielä kertaalleen matolääkettä ja leikattu kynsiä... Noiden ikävien asioiden lisäksi vielä kaikkea hauskaakin.

Ollaan leikitty Kertun kanssa ihan villinä!

Kerttu vastaan kaikki!

Ollaan ulkoiltu ja juostu ihan villisti!

Ready or not, here we come!
(ja vielä tässä järjestyksessä)

Ronda & Murre

Edi & Armi

Edi lähtee perjantaina

Leikkien lisäksi ollaan tehty ihan oikeita töitäkin.

Asennettiin uusi tulostin jotta mamma voi tehdä pennunkäyttöohjeet valmiiksi

Ja jottei elämä olisi liian helppoa, opeteltiin kovasti myös rapsuttamista. Ihan tosi ällöt pannat!

Murre

Edi

Ronda

Nella

Pimullakin on uusi panta, mutta se hoiti rapsuttamisen jossain kameralta piilossa... :)

Lopuksi äiti vielä heittäytyi hempeäksi ja antoi pikkuisen ruokaa ja rakkautta

Nyt on hyvä käydä tuuttimaan :)