Metsässä oli paljon uusia hajuja sitten viime näkemän (haistaman?)
Musta on niin kiva kysyä koirilta aina välillä että...
 |
| ...KUKA TULEE?! |
Armilla jää välillä ihan muut puuhat kesken kun pitää tarkistaa että jospa sieltä tällä kertaa tulisikin oikeasti joku
 |
| Tikku unohtui suuhun kesken kaiken |
 |
| Jep, Armin lempparia! |
 |
| Eli juostaan suu auki ja korvat töttöröllä :) |
 |
| Ja käydään lätäköissä peilaamassa ja hörppäämässä |
Tällä kertaa perusjuttujen lisäksi metsässä oli paljon kaikka vastustamattoman ihanaa, ilmeisesti jotain riistan ja pikkujyrsijöiden tuoksua kun tyttäret oli ihan into piukassa kuopsuttamassa milloin mitäkin kannonkoloa, puunjuurakkoa, lehtikasaa tai muuta paikkaa... Sammaleet vaan pöllysi, hännät pyöri propellina ja koirat vingahteli, tuolla täytyy olla jotain ihanaa!
Olen muutaman kerran jo saanut kommenttia että Armi näyttää tosi hyvälle, ei siis ollenkaan riutuneelle ja tyhjiin imetylle äitikoiralle... Pari hyvää kuvaa sain otettua Armista, päätelkää itse ja kertokaa minullekin että mille se näyttää...?
Jos noita tissejä ei oteta lukuun niin mun mielestä aika hyvälle! Armi on saanut ihan hirmusti ruokaa ja hurjasti liikuntaa, ja on mun mielestä ihan toisenlaisessa kondiksessa kuin viimeksi tähän aikaan pentujen jälkeen. Meillä on vielä puolitoista kuukautta aikaa sulauttaa nuo tissit tuonne mahan alle piiloon ennen Helsinki Voittajaa. Vähän kyllä tuntuu että otin aikamoisen riskin ilmoittaessani Armin sinne, mutta saas nyt nähdä kuinka käy...
Kerttu on niin pöljä ja kouluttamaton että se ei osaa pysyä istuallaan viittä sekuntia kauempaa, tai siis edes sen aikaa että pääsisin peruuttamaan tuon pitkän objektiivin vaadittavat kaksi metriä ja ehtisin sitten vielä otta kuvankin. Armihan pönöttää vaikka maailman tappiin asti namia odotellessa, mutta jotta sain edes yhden poseerauskuvan tytöistä yhdessä, piti mun kahlita ne kantoon...
 |
| Mun muruset :) |
Armi näyttää olevan hyvässä kondiksessa ja ne nisät kyllä sujahtaa sinne minne pitääkin ennen voittajaa=) Eikös vaan olekin uskomattomia synnytyksestä toipujia nämä pihakoirat? Tämäkin on asia jota jaksan aina hämmästellä! Toki sitä narttua täytyy ruokkiakin kunnolla että tuloksiin pääsee...=)
VastaaPoistaTällä kertaa tuntuu että osaan kuntouttaa Armia paremmin ja tehokkaammin kuin ekalla kerralla. Ja lähtökunto silloin ennen pentuja oli tällä kertaa parempi.
PoistaMeillähän se synnytys oli rankka, samoin se kalkkikramppi, joten ei voi kuin ihmetellä että miten hyvin ollaankin kaikesta toivuttu. Varsinkin tuo mamma on niin höperö että antaa vieläkin tissiä pennuille... nuo tyttäret on kotosalla vielä viikon, saapa nähdä imettääkö vielä viimeisenäkin päivänä... Ainakin Murrelle antoi vielä tänään lähtöhuikat :)
Ja piti vielä sanomani että kiitos kehuista ja tsempistä :)
Poista