Voihan ressi ja jännitys, ahdistus ja loppujen lopuksi helpotus! Me päästään sittenkin HelsinkiWinneriin Armin kanssa.
Oisko tästä pari viikkoa kun Armi alkoi ontua ja riiputtaa toista etujalkaa, ja olin huomaavinani varpaidenvälissä pientä punoitusta. Seuraavana päivänä räpylänahka näytti aivan normaalille mutta ontuminen jatkui satunnaisesti vielä ainakin viikon. Taisin jo facebookissa kirjoitellakin että varasin Armille ajan Kouvolan Univetiin ortopedille tämän viikon tiistaille ja siellä manailin / toivoskelin että pystyisin ajan vielä perumaan ja että Armi tulisi kuntoon. Niin siinä sitten kävikin, maanantaina Armi lakkasi ontumasta. Liekö apu tullut viikon lenkittömyydestä vai mistä ihmeestä, mutta nyt kaikki tuntuisi olevan kunnossa. Ontuminen lakkasi samana päivänä kun ekat kunnon pakkaset tuli...
Nyt ollaan parina päivänä käyty pienillä rauhallisilla lenkeillä ja onpa se Armi aika riehakkaastikin peuhannut tuolla takapihalla uudessa lumessa, mutta hyvin on jalka kestänyt. Nyt toivon vaan että kestäisi vielä pari päivää, sinne Winneriin asti. Ja tietysti siitä eteenkin päin olisi kiva pysyä terveenä... :)
Nyt on tietysti selvää että Armi ei ole parhaassa mahdollisessa kisakunnossa noin niinkuin ulkomuodollisesti, mutta ei voi auttaa, näillä on nyt mentävä. Ilmoitin Armin nimen omaan lauantaille ihan vain tuomarin vuoksi. En siis tiedä että millainen tuomari tuo ruotsalainen Svante Frisk on, mutta pääasia että hän on rodun alkuperämaasta... Olen varmaan ennekin sanonut että arvostan eniten tanskalaisia ja ruotsalaisia tuomareita. Saapa tosiaan nähdä että kuinka käy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos tassunjäljistäsi!