Sivut

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Tuttuja vieraita

Meillä on viime viikkoina käynyt kaksijalkaisten vierailijoiden lisäksi myös näitä nelijalkaisia. Ihan ekanahan pentuihin kävi tutustumassa Capu-isä.

Kuva on vanha tuttu, mutta mielestäni niin loistava että ansaitsee tulla näytetyksi uudestaan
Capun mukana oli myös "isoveikka" appenzellin paimenkoira Nemo. Nemo tykkäsi pennuista kovasti, mutta jostain syystä ei tullut otettua yhtään valokuvaa pentujen ja lempeän jättiläisen kohtaamisista...

Vakiovieraat Inkku-mummo ja Bertta-täti ovat käyneet pariinkin otteeseen. Berttaa ei paljon pennut kiinnosta, se valitsi tarkkailupaikakseen sohvan selkänojan tai turvallisen sylin, ettei vaan tarvinnut olla kosketuksissa siskontyttöihin ja -poikiin.

Inkku sen sijaan oli haltioissaan. Ihania lapsia, se tuntui sanovan jokaisella ilmeellään ja eleellään.

Penskat tarkasti saako mummoltakin maitoa :)
Ei herunut Inkku-mummosta maitoa, mutta yllättäen jotain ihan muuta. Inkku päätti näyttää mallia että miten noita pentuja oikein luomuruokitaan ja oksensi lapsenlapsilleen juuri syömänsä aterian. En ole aiemmin tuotakaan tapahtumaa nähnyt, aika liikuttavaa jotenkin. No Armipa sitten ottamaan mallia omasta emostaan, Armi on nyt kahdesti oksentanut pennuille minun nähteni, eilen illalla ja tänään päivällä. Voihan olla että näin on käynyt jo aiemminkin, mutta en vaan ole sattunut paikalle.



Inkku tosiaan tykkäsi pennuista ihan valtavasti ja leikitti niitä oikein mallikkaasti. Muisti myös komentaa jos alkoi mennä liian hurjaksi (toisin kuin Kerttu, sehän ei sisaruksiaan juurikaan ojentele).

Mutta ehkä vielä Inkkuakin ihastuneempi oli Touko! Katja sanoikin että missä tahansa he pentuja näkevät on Toukon mielestä "mitä pienempi sen parampi" :) Touko leikitti uusia sukulaisiaan samaan tapaan kuin Kerttu, vauhdikkaasti vailla rajoja.

Murre, Nella ja Ronda tarkkailevat isoveikkaa
Nenätysten Touko ja Edi
Pentujen päät kääntyi aina sinne missä Touko :)
Kylään saatiin myös toinen velipoika, Aatos.

Aatos tutustuu Murreen
Aatos oli hyvin hillittyä poikaa... Se oli vähän silleen että hetkinen, mitä noi rääpäleet on?! Voi Aatos, kun tietäisit vaan että kohta tuo Murren"rääpäle" on pysyvästi sun harmina ja riesana... =D Ei auta muu kuin korjata asennetta ja alkaa näyttää ihan oikeasti isoveljen mallia!

Isoveljeksi on päätymässä myös Remu ja tokihan hänenkin piti käydä jo vähän etukäteen pikkuveikkaan tutustumassa. Remu otti aika lailla saman asenteen kuin Aatoskin.

Nella ja Murre tutkii nöyrää Remua
Ai meistäkö veljekset, no pistetään mietintään...
Taitaa kuitenkin vähän kiinnostaa... :)
Vieraat ei suinkaan ole käyneet samana päivänä, eivätkä edes samalla viikolla, vaan tässä pikkuhiljaa ajan kuluessa. Pennut ovat siis saaneet kokemuksia vieraiden ihmisten lisäksi "vieraista" koirista. Toivottavasti sama meno jatkuu heti uuteen kotiin päästyäänkin. Sosialistaminen on yksi tärkeimmistä asioista mitä pennulle voi opettaa!

3 kommenttia:

  1. Se on mielestäni aika upee juttu, että nämä emot ja sukulaiset(heh, lähinnä naaraspuoliset) oksentavat ruokaa jälkeläisilleen...hyvin alkukantaista koiraeläinten toimintaa!

    VastaaPoista
  2. Ai niin, ja olen iskenyt silmäni Murreen...varsin komee kundi!

    VastaaPoista
  3. Oli se kyllä jotenkin niin AITOA. Vähän myöhään heräsi tämä Armin vietti, mutta heräsi kuitenkin.

    Murre onkin aika mahti-äijä, epäilen että siitä tulee aikas komea kunhan tuosta pari vuotta kasvaa... :)

    VastaaPoista

Kiitos tassunjäljistäsi!