Eilen järjestettiin pikatapaaminen Toukon ja Katjan kanssa metsälenkkeilyn merkeissä. Koska sää oli kovin epävakaan oloinen otin mukaan taas vain pikkukamerani joten kuvasato jäi laihaksi. Muutama otos sentään saatiin.
 |
| Maisemissa ei taaskaan ollut moitteen sijaa |
Kuten aina, metsästä löytyy paljon kaikkea ihanaa tutkittavaa ja haisteltavaa koirille. Ja onhan se kovin terapeuttista myös omistajille kuljeskella hiljakseen luonnon keskellä, tuulettaa tunteita, purkaa huolia ja jakaa onnentunteita. Ja seurata koirien touhuja.
 |
| Pihakoirajono löysi jotain hyvää |
|
|
Metsässä oli tapahtunut onnettomuus ja se kiinnosti koiria kovasti. En tiedä mitä oli siis oikeasti käynyt, mutta neliön kokoinen alue oli täynnä linnun sulkia ja höyheniä. Mitään muita osia linnusta ei onneksi näkynyt. Olisiko metsämies vai joku muu metsästäjä?
 |
| Kerttua kiinnosti kovasti höyhenet | | | | | |
|
Ei liene epäselvää että poika on tullut äitiinsä. Ei mennyt kuin hetki, kun molemmat koirat oli keppi suussa juoksemassa pitkin pöpelikköä :) Yhteinen (?) keppi on kuitenkin se paras!
 |
| Kiistakapula! |
Tahtoa, voimaa sekä notkeutta löytyy niin Toukolta kuin Armiltakin. Saivat kerrankin molemmat arvoisensa vastustajat, ja kovin tasaväkisiä olivatkin koirat tässä leikissä.
 |
| Voi tuota meidän Kerttua... :) |
Keppileikissä lopulta voiton vei Armi, liekö äidin auktoriteetillä. Pääasia kuitenkin että jokainen koira sai piristystä arkeen ja meidän tytöt tykkäsi kyllä kun tuttuja kävi lenkillä mukana. Toukoakin hötkötytti niin mahdottomasti joten eiköhän poikakin nauttinut tapaamisesta. Minä nautin ainakin, kiitos Katja!
On se Touko vaan niin mahdottoman komia!
 |
| Ja ylläripylläri, taustalla pyllistää Armi :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos tassunjäljistäsi!